Paras kuntalisä - aihetta kateuteen?

Torstai 8.4.2010 klo 13:00 - Mikko Kautto

Näkökulma -kirjoitukseni 8.4.2010 Janakkalan Sanomissa:

Meillä Janakkalassa on seutukunnan paras lasten kotihoidon kuntalisä ja siitä on syytä olla ylpeä. Tällä annamme lapsiperheille todellisen vaihtoehdon hoitomuodon valintaan. Parannamme samalla toisten lasten mahdollisuutta päästä kunnalliseen päivähoitoon – vähennämme siis sen ruuhkautumista. Vähäpätöinen asia ei myöskään ole kasvuhakuisen kunnan vetovoimaisuuden lisääminen – Janakkalahan haluaa olla ”Paras paikka perheelle”.

Viikko sitten tällä palstalla oli Hoosalmen kirjoitus. Luin sen ”tähtivälit” tarkkaan ja havaitsin niissä aimo annoksen aiheetonta kateutta. Hän laski kotihoidossa olevan kahden alle 3-vuotiaan lapsen ja yhden esikoululaisen tuovan perheelle 10.000 euroa vuodessa – ilmeisesti tässä kävi Hoosalmelle ns. ohraisesti ja tuli laskeneeksi kaikki edut yhteen huomioimatta sitä sattuisiko ko. perhe olevan oikeutettu niitä edes saamaan? Ja mitäpä sitten, jos vaikka jossakin päin Janakkalaa olisikin muutama tällaista ”Salmen sijoitusvinkkirahaa” nauttiva perhe? Kaikkia kateellisia voin lohduttaa, että kyllä tuo raha varmasti menisi ihan normaaliin kuluttamiseen - sen verran kallista lapsiperheen elämä nykyään(kin) on. Hoosalmi väitti Janakkala-lisän olevan rahan kilvan jakamisesta. Todettakoon, että lasten kotihoidon tuki Janakkala-lisällä höystettynä on yli puolet halvempaa kunnalle, kuin kunnallinen päivähoito.

Jokainen perhe, joka on kyseissä elämäntilanteessa, voi vapaasti valita kunnallisen päivähoidon, yksityisen hoidon ja kotihoidon välillä. Siksi siitä on turha kadehtia. Itse en ole mitään näistä etuuksista päässyt enää pitkään aikaan ”nauttimaan”, mutta en ole kateellinen – päinvastoin olen iloinen, niin perheiden todellisten valinnan vaihtoehtojen kuin kunnankin puolesta. Naapurikuntien päättäjät ja lapsiperheet voivat kokea kateutta, sillä paras, hyvin toimiva lasten kotihoidon tukikokonaisuus onkin Janakkalassa eikä heillä.

Keskimmäinen tie

Hoosalmi ryttää samalla palvelusetelit ja pikkukoulutkin. Palvelusetelit ovat tulossa vasta kokeiluun vanhustenhuollon kotipalvelussa loppuvuonna eikä sitä kannata etukäteen tyrmätä. Tarvitsemme monenlaisia palvelujen tuottamistapoja ja pikkukoulujakin. Ne ovat saaneet paljon tunnustusta mm. inhimillisyydestään, yhteisöllisyydestään ja kasvattaneet menestyneitä oppilaita. 

Itänaapurissamme taannoin kaikki piti olla suurta, vaikkei siihen varaa ollutkaan. Muistamme, etteihän se sitten toiminutkaan. Viime vuodet ovat todistaneet myös sen, ettei läntisen suurvallan vapaat markkinatkaan oikein toimineet. Ahneus ja kateus veivät oman kansakunnan ja maailman lamaan. Mitä vaihtoehtoja jää jäljelle? Kuljettavaksi jää keskimmäinen tie. Ensimmäinen askel on siirtyä joko-tai ajattelusta sekä-että ajatteluun.

Mikko Kautto
kunnanvaltuutettu (kesk.)

Lasten kotihoidon tuen kuntalisästä

Maanantai 22.3.2010 klo 23:41 - Mikko Kautto

Valtuusto kävi tänään vilkkaan keskustelun lasten kotihoidontuen kuntalisästä. Yksimielisiä oltiin siitä, että kuntalisä tarvitaan. Sen sijaan keskustelu kävi jopa ylikierroksilla siitä, että miten toteutetaan.
Itse olin voimakkaasti kunnanhallituksen esityksen takana eli jatketaan nykyistä, toimivaa ja yksinkertaista mallia. Kuntalisän ehtoja ei missään nimessä saa huonontaa - pikemmin päinvastoin. Se, että kuntalisä myönnetään samoin ehdoin kuin Kelan lasten kotihoidon tuki, on perusteltavissa järkisyillä. Perustelen nykyistä ja nyt säilyvää mallia muutamilla seikoilla:

1. Nykyisellä kuntalisällä on saatu todellinen vapaus valita alle 3-vuotiaiden ja sisarusten hoitomuoto. Tästä olemme saaneet suoraa palautetta perheiltä: ne muutamat kympit kuukaudessa ovat perheiden valintoja tehdessä jopa ratkaisevia.

2. Kotiäidin ja -isän työn arvostusta on nostettava ja parempi korvaus työstä lisää arvostusta. Lasten hoitotyö myös kotona on todella arvokasta ja tärkeää työtä. On suorastaan kunniakasta, kun pienet lapset voidaan asettaa työuran edelle edes muutamaksi vuodeksi.

3. Nykyinen malli on imagollisesti ja kilpailukyvyllisesti hyvä kunnalle. Markkinoimme kuntaamme Paras-teemalla. Haluamme olla paras paikka asua, paras paikka tehdä töitä, paras paikka ties mitä. Jos me oikeasti haluamme olla paras paikka, pitää sen koskea myös pienten lasten perheiden arkea. Lapsiperheet punnitsevat palvelut, vertailevat niitä kuntien välillä eli katsovat edut ja hyödyt asuinpaikkaa valittaessa ja jos me haluamme olla joskus 20.000 asukkaan kunta, pitää kilpailukykyä edelleen lisätä kaikin puolin. Meidän pitää olla ainakin pikkasen parempi kuin naapurit.

Vuodesta 2008 vuoteen 2009 Janakkalaan tuli yli 50 päiväkoti-ikäistä lasta eli kolmen päiväkotiryhmän verran (= n. yksi päiväkoti). Mihin nämä lapset olisivat menneet /laitettu, jos ei olisi luotu nykyisenlaista kuntalisää? Olisiko taas kiireellä rakennettu uusi päiväkoti?

4. Nykyinen malli on kunnalle kokonaisedullisempi kuin kunnanjohtajan esitys. Kunnanjohtajan esityksessä oletetaan, että esitetyt heikennykset aiheuttaisivat sen, että lasten kotihoidon tuen piiristä vähenee n. 10% perheistä eli 37 lasta. Epäilen määrää liian pieneksi. Jos nämä lapset menisivät päiväkotiin tai kunnalliseen perhepäivähoitoon, se toisi laskelmieni mukaan n. 236.000,- euron lisäkustannuksen nykyiseen (päiväkotipaikka 882,- nto eur/lapsi/kk ja kotihoidon tuki nykyisen kuntalisän kanssa 350,- eur/ lapsi/kk) ja lisäksi päiväkodin kyseessä ollen tulee myös investointikuluja.
Kunnanjohtajan esityksessa laskettiin säästöjä tulevan n. 184.000 eur / vuosi, mutta siinä unohdettiin mitalin toinen puoli eli arvio siitä, paljonko lasten siirtyminen kunnalliseen päivähoitoon tuo lisäkuluja. Jo 29 lapsen siirtyminen kunnalliseen päivähoitoon vie kunnanjohtajan esityksen säästön pois. Eli se siis säästöistä.

Yksinkertaisimmaan asian voi tiivistää siten, että kunnallinen päivähoito on n. 2,5 kertaa kalliimpaa kuin nykyisenlainen kotihoidon tuki Janakkala-lisineen eli kyllä kunnan kannattaa satsata kuntalisään.

Talousarviovaltuuston puheeni

Keskiviikko 9.12.2009 klo 23:22 - Mikko Kautto

 8.12.2009 talousarviovaltuustossa pidin (likimain) seuraavan puheen. Lukekoon ken jaksaa :-) Väliotsikot lisäsin lukemisen helpottamiseksi.

Arvoisa Puheenjohtaja, valtuutetut ja hyvät muut kuulijat!

Uutena valtuutettuna olen talousarviokirjaa lukenut hieman hämmentyneenä (en taida olla yksin). Mitä tästä pitäisi ymmärtää? Paljon on niitä kohtia, missä me uudet valtuutetut olemme tarvinneet asiakohdan avaajia ja selittäjiä – onneksi heitä on löytynyt. Samalla, kun valtuusto päättää suurista kokonaisuuksista, pitäisi ymmärtää vaikutukset myös pienemmässä mittakaavassa. Se ei ole aivan helppoa. Sen tulosalueen asiat, jonka toimielimessä on itse mukana, on tietysti helppo tai ainakin helpompi ymmärtää. Siitä voi tietää asiat jopa käytännön tasolla.

Nyt käsittelyssä olevasta taloussuunnitelmasta ja ensi vuoden talousarviosta löytyy kuitenkin paljon hyvää ja mainitsemisen arvoista.

Haluan tuoda muutamia asioita esille – lähinnä terveysjaoston asioita, vähän puheenjohtajan roolissakin. Vaikka tarkoitus on katsoa tulevaan, haluan muutaman sanan todeta menneestä.

PERUSTERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUE

Kuluva vuosi on 1. toimintavuosi Janakkala-Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueelle. Voimme todeta, että vuosi on mennyt vähän opetellessa, mutta silti yllättävän kitkattomasti. Olemme nopeasti saavuttaneet oivan ja toimivan yhteistyön Hattulan kanssa, jossa molemmat kunnat; sekä Janakkala ”isäntänä”, että Hattula ”emäntänä” ovat hyvässä yhteishengessä. Nyt kun olemme saaneet yhteistoiminnan hyvin käyntiin ja perusasiat kuntoon, on hyvä aloittaa kehitystyöt tälläkin saralla. Löytyy vielä lisää toimintamalleja, joista molemmat kunnat hyötyvät.

 

TERVEYSJAOSTON ALAISET VAKANSSILISÄYKSET

Talousarviossa on esitetty 2,5 tointa terveysjaoston alaisuuteen. Kaikki ovat erittäin perusteltuja, kuten olette varmasti lukeneet esityksestä.
1. Sairaanhoitajan 50%:n toimi, Tervakosken terveysasemalle alitettavaan työparityöskentelyyn ja muuhunkin sairaanhoitotehtäviin. On erittäin tervetullut resurssilisä. Nyt kun lääkäripula on saatu poistettua, on syytä paneutua toiminnan kehittämiseen mm. täysimääräiseen työparityöskentelyyn siirtymiseksi.
2. Puheterapeutin virka. Tulee todella tarpeeseen, kuten perusteluista voitte lukea. Kululisäys vain 4.600 €, koska nyt on varattu rahaa n. 3 kk työpanosta vastaava summa ja palvelua tullaan myymään Hattulalle.
3. Hammashoitajan 50%:n toimi. Erittäin tärkeään paikkaan. Tarvitsemme lisäresursseja ehdottomasti nyt, kun tilanne on todella vakava. Kiireettömään hoitoon joutuu jonottamaan yli lain sallimat kuusi kuukautta ja näin ei voi enää pitkään jatkua. Hammashoito tulee olemaankin terveysjaoston erityisen huomion kohteena ensi vuonna (itse asiassa jo ensiviikon kokouksessa). Meidän on löydettävä ratkaisu ongelmaan yhdessä työntekijöiden kanssa. Nykyinen tilanne on täysin kestämätön ja joudumme varmasti muuttamaan nykyisiä toimintamalleja tehokkaammiksi ja tuottavammiksi. Ei ehkä kannata yrittää keksiä pyörää uudestaan, vaan tässäkin asiassa oppia voisi ottaa muualta – sellaiselta paikkakunnalta, missä homma toimii.
3. Terveyskeskuksen keskusvaraston hoitajan määräaikainen 50%:n toimi. Tämä liittyy yhteistoiminta-alueen käytännön toimintaan. Hattulalta perittävillä maksuilla pystymme kattamaan tämän resurssin kulut. Työsuhdetta esitetään määräaikaiseksi siksi, että suunnitellaan alueellista keskusvarastoa, mihin Janakkalaakin on pyydetty mukaan. Neuvottelut tästä käydään ensi vuoden aikana. Esitys ja päätös tästä tulevat aikanaan.

 

ENSIHOITO JA SAIRAANKULJETUS

Lisäksi nostan esiin ensihoidon ja sairaankuljetuksen muutoksen. Olemme tehneet päätöksen liittyä seudulliseen järjestelmään, jossa siirrytään välittömään lähtövalmiuteen. Kanta-Hämeen pelastuslaitos ottaa myös Janakkalan alueen hoitaakseen. Tästä on vielä osin yksityiskohtaiset neuvottelut edessä ja sopimukset allekirjoittamatta. Lisäkustannuksia on laskettu tulevan n.75.000 €. Tämä tulee suurimmaksi osaksi siitä, että 5 min. valmiusaika nostetaan välittömäksi. Välitön lähtövalmius on eettisesti oikein ja lisäksi voi tulla kokonaiskustannuksiltaan jopa edullisemmaksi, kun otetaan huomioon viivästyneen hoidon aiheuttamat lisäkustannukset.

 

JOKAINEN PÄÄTÖS ON TERVEYSPÄÄTÖS

Näiden selvien terveyteen liittyvien päätösten lisäksi haluaisin muistuttaa, että me mieltäisimme, että jokainen päätös on terveyspäätös. Sosiaali- ja terveystoimi ei voi päättää terveysasioista yksin, vaan niitä tehdään kaikilla kunnan toimialoilla. Vai mitä mieltä olette? Liikunta- ja nuorisotoimella on selkeä ja ymmärrettävä yhteys terveyteen. Ruokapalveluilla, siivoustoimella, ympäristöpalveluilla, maaseutu- ja kyläpalveluilla, sosiaalitoimella, vanhustyöllä, sivistystoimella jne. löytyy myös yhteys.
Vaikka meidän on joskus vaikea mieltää todeksi, on kuitenkin totta, että terveyden edistäminen on edullisempaa kuin sairauden hoitaminen. Siksi on tärkeää, että myös valtuusto ylimpänä toimielimenä ymmärtää, että kuntalaisten terveys on kunnan tärkeintä pääomaa. Pääomastahan on luonnollisesti pidettävä hyvää huolta. Tukemalla terveyttä ja terveyden edellytyksiä kuntalaiset pysyvät terveinä, työ- ja toimintakykyisinä.

 

LASTEN KOTIHOIDON KUNTALISÄSTÄ

Arvoisa Puheenjohtaja!

Vielä haluan yhteen asiaan hiukan kommentoida. Nimittäin, kun kunnanhallitus edellyttää, että Kasvatus- ja koulutuslautakunta käsittelee selvityksen lasten kotihoidon tuen kuntalisän vaikutuksista ja tekee esityksen jakoperusteiden tarkistamisesta 1.8.2010 alkaen. On erittäin hyvä, että tällainen selvitys tehdään ja että se tehdään kattavasti, avoimesti ja rehellisesti. Laskelmissa on otettava huomioon vaikutukset niin meno kuin tulopuolellakin.
Tosin, jo nyt on selvästi nähtävissä, että ilman Lasten kotihoidon tuen nykyisen kaltaista Janakkala-lisää olisimme pulassa. Olisimme taas nopealla aikataululla joutuneet rakentamaan uuden päiväkodin. Vuosi sitten valtuusto oli viisas siunatessaan asian. Varhaiskasvatuksen suoritetilaustaulukosta voimme yksiselitteisesti lukea, että kotihoidossa oleva lapsi maksaa kunnalle vain noin neljäsosan (luulenpa, että todellisuudessa se on n. 1/3, kun kuntalisä otetaan mukaan) siitä, mitä kokopäivähoidossa oleva päiväkotilapsi. Jo yksinkertaisella laskuopilla ymmärrämme, että lasten kotihoidon tukeminen on taloudellista. Ennen kaikkea kyseessä on kuitenkin kuntalaisten aidon valinnan vapauden lisääminen. Kyseessä oleva arviointi on tehtävä siis faktoihin perustuen – näin myös toivon tapahtuvan.

Veroprosentti valtuustossa

Maanantai 9.11.2009 klo 23:54 - Mikko Kautto

Äänestyksen jälkeen ensivuoden veroprosentiksi saatiin 19,5% eli nousua puoli prosenttiyksikköä tältä vuodelta. Ei voi todeta muutakuin, että toivottavasti riittää. Olin itse 19,75%:n kannalla, koska silloin olisi nykyisten tietojen valossa saatu rahat riittämään ensi vuodelle. Tämän iltainen päätös merkitsee sitä, että hallitus yhdessä viranhaltijain kanssa joutuu todella tiukasti miettimään, mitä (alustavasti) suunnitelluista viroista voidaan toteuttaa. Juustohöyläkin uhkaa, kun yhteensä n. 300.000,- euroa kuluista täytyy "säästää".

Yhtenä "säästökohteena" näyttää joillakin pyörivän mielessä lasten kotihoidon tulen kuntalisän pienentäminen. Tähän ei pidä lähteä kevytmielisesti eikä silkasta kateudesta. Seutukunnan parasta ja kilpailukykyisintä järjestelmää ei saa romuttaa. Olisimme suorastaan pulassa, ellei nykyisen kaltaista järjestelmää olisi - niin paljon se on lisännyt suosiotaan ja silti päiväkotipaikat ovat täynnä. Mikä olisi tilanne ilman kuntalisää tai huonommilla ehdoilla? Katastrofi. Mutta palataanpa tähän myöhemmin...

Uskon, että vaikka emme rakasta veroja, niin kuitenkin kuntalaiset ovat valmiimpia korkeampiin korotuksiin kuin päättäjät uskaltavat, jos sillä voidaan turvata nykyiset palvelut.

Hyvää tämän iltaisessa valtuustossa oli se, että vihdoinkin saatiin läpi perusturvan taloussuunnittelijan viran perustaminen. Ainakin kuukausi meni aivan hukkaan, kun tilanne ajautui aikaisemmin jonkinlaiseksi arvovaltakiistaksi. Talousresurssiapu perusturvan toimialalle tulee todella tarpeeseen. Hyvä näinkin, mutta monelta murheelta olisi säästytty, mikäli sama päätös olisi tehty jo edellisessä valtuustossa.

Kuntalisän vatvonta surkuhupaisaa

Keskiviikko 24.9.2008 klo 1:02 - Mikko Kautto

Lasten kotihoidon kuntalisän päättäminen alkaa saada surkuhupaisia piirteitä. Asia on kuuleman mukaan taas kunnanhallituksen esityslistalla, vaikka asiasta päätettiin jo 15.9. Eihän tämä tietysti ole ensimmäinen vatvottu ja vatkattu sekametelisoppa Janakkalassa. Onhan näitä jätevesi- ym. juttuja nähty ja kuultu eri käänteillä.

Toivottavasti kunnanhallitus nyt vain tarkentaa sen, mistä päätti, eikä lähde asiaa taas muuttamaan. Taas uudenlainen päätös asettaisi kunnanhallituksen aika naurettavaan asemaan.

Nyt jo kerran päätetyssä lasten kotihoidon tuen kuntalisän perusosa maksetaan kaikille alle 3-vuotiaille lapsille ja sisaruskorotus yli 3-vuotiaille. Kuitenkin kunnanhallituksen esityslistalla näyttää olevan, että vain yhdestä alle 3-vuotiaasta maksettaisiin perusosa (160,-) ja muut kotihoidossa olevat sisarukset saisivat sisaruskorotuksen (50,-). Kysymyksessä on pienen erityisryhmän tärkeästä huomioonottamisesta tai huomioimatta jättämisestä.

Käytännössä tämä tarkoittaisi, että jos perheessä sattuu olemaan esim. alle 3-vuotiaat kaksoset jotka kotona hoidetaan, niin silloin vain ensin syntyneestä lapsesta saisi perusosan ja toisena maailmaan saatett arvotetaan "halvemmaksi sisarukseksi". Ymmärtääkseni molemmat ovat yhtä arvokkaita ja maksaisivat kunnallisessa päivähoidossa yhtä paljon.

Ei voi muuta kuin toivoa, että järki pysyy päätöksenteossa mukana, eikä enää muuteta edellistä päätöstä.