Talousarviovaltuuston puheeni

Keskiviikko 9.12.2009 klo 23:22 - Mikko Kautto

 8.12.2009 talousarviovaltuustossa pidin (likimain) seuraavan puheen. Lukekoon ken jaksaa :-) Väliotsikot lisäsin lukemisen helpottamiseksi.

Arvoisa Puheenjohtaja, valtuutetut ja hyvät muut kuulijat!

Uutena valtuutettuna olen talousarviokirjaa lukenut hieman hämmentyneenä (en taida olla yksin). Mitä tästä pitäisi ymmärtää? Paljon on niitä kohtia, missä me uudet valtuutetut olemme tarvinneet asiakohdan avaajia ja selittäjiä – onneksi heitä on löytynyt. Samalla, kun valtuusto päättää suurista kokonaisuuksista, pitäisi ymmärtää vaikutukset myös pienemmässä mittakaavassa. Se ei ole aivan helppoa. Sen tulosalueen asiat, jonka toimielimessä on itse mukana, on tietysti helppo tai ainakin helpompi ymmärtää. Siitä voi tietää asiat jopa käytännön tasolla.

Nyt käsittelyssä olevasta taloussuunnitelmasta ja ensi vuoden talousarviosta löytyy kuitenkin paljon hyvää ja mainitsemisen arvoista.

Haluan tuoda muutamia asioita esille – lähinnä terveysjaoston asioita, vähän puheenjohtajan roolissakin. Vaikka tarkoitus on katsoa tulevaan, haluan muutaman sanan todeta menneestä.

PERUSTERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUE

Kuluva vuosi on 1. toimintavuosi Janakkala-Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueelle. Voimme todeta, että vuosi on mennyt vähän opetellessa, mutta silti yllättävän kitkattomasti. Olemme nopeasti saavuttaneet oivan ja toimivan yhteistyön Hattulan kanssa, jossa molemmat kunnat; sekä Janakkala ”isäntänä”, että Hattula ”emäntänä” ovat hyvässä yhteishengessä. Nyt kun olemme saaneet yhteistoiminnan hyvin käyntiin ja perusasiat kuntoon, on hyvä aloittaa kehitystyöt tälläkin saralla. Löytyy vielä lisää toimintamalleja, joista molemmat kunnat hyötyvät.

 

TERVEYSJAOSTON ALAISET VAKANSSILISÄYKSET

Talousarviossa on esitetty 2,5 tointa terveysjaoston alaisuuteen. Kaikki ovat erittäin perusteltuja, kuten olette varmasti lukeneet esityksestä.
1. Sairaanhoitajan 50%:n toimi, Tervakosken terveysasemalle alitettavaan työparityöskentelyyn ja muuhunkin sairaanhoitotehtäviin. On erittäin tervetullut resurssilisä. Nyt kun lääkäripula on saatu poistettua, on syytä paneutua toiminnan kehittämiseen mm. täysimääräiseen työparityöskentelyyn siirtymiseksi.
2. Puheterapeutin virka. Tulee todella tarpeeseen, kuten perusteluista voitte lukea. Kululisäys vain 4.600 €, koska nyt on varattu rahaa n. 3 kk työpanosta vastaava summa ja palvelua tullaan myymään Hattulalle.
3. Hammashoitajan 50%:n toimi. Erittäin tärkeään paikkaan. Tarvitsemme lisäresursseja ehdottomasti nyt, kun tilanne on todella vakava. Kiireettömään hoitoon joutuu jonottamaan yli lain sallimat kuusi kuukautta ja näin ei voi enää pitkään jatkua. Hammashoito tulee olemaankin terveysjaoston erityisen huomion kohteena ensi vuonna (itse asiassa jo ensiviikon kokouksessa). Meidän on löydettävä ratkaisu ongelmaan yhdessä työntekijöiden kanssa. Nykyinen tilanne on täysin kestämätön ja joudumme varmasti muuttamaan nykyisiä toimintamalleja tehokkaammiksi ja tuottavammiksi. Ei ehkä kannata yrittää keksiä pyörää uudestaan, vaan tässäkin asiassa oppia voisi ottaa muualta – sellaiselta paikkakunnalta, missä homma toimii.
3. Terveyskeskuksen keskusvaraston hoitajan määräaikainen 50%:n toimi. Tämä liittyy yhteistoiminta-alueen käytännön toimintaan. Hattulalta perittävillä maksuilla pystymme kattamaan tämän resurssin kulut. Työsuhdetta esitetään määräaikaiseksi siksi, että suunnitellaan alueellista keskusvarastoa, mihin Janakkalaakin on pyydetty mukaan. Neuvottelut tästä käydään ensi vuoden aikana. Esitys ja päätös tästä tulevat aikanaan.

 

ENSIHOITO JA SAIRAANKULJETUS

Lisäksi nostan esiin ensihoidon ja sairaankuljetuksen muutoksen. Olemme tehneet päätöksen liittyä seudulliseen järjestelmään, jossa siirrytään välittömään lähtövalmiuteen. Kanta-Hämeen pelastuslaitos ottaa myös Janakkalan alueen hoitaakseen. Tästä on vielä osin yksityiskohtaiset neuvottelut edessä ja sopimukset allekirjoittamatta. Lisäkustannuksia on laskettu tulevan n.75.000 €. Tämä tulee suurimmaksi osaksi siitä, että 5 min. valmiusaika nostetaan välittömäksi. Välitön lähtövalmius on eettisesti oikein ja lisäksi voi tulla kokonaiskustannuksiltaan jopa edullisemmaksi, kun otetaan huomioon viivästyneen hoidon aiheuttamat lisäkustannukset.

 

JOKAINEN PÄÄTÖS ON TERVEYSPÄÄTÖS

Näiden selvien terveyteen liittyvien päätösten lisäksi haluaisin muistuttaa, että me mieltäisimme, että jokainen päätös on terveyspäätös. Sosiaali- ja terveystoimi ei voi päättää terveysasioista yksin, vaan niitä tehdään kaikilla kunnan toimialoilla. Vai mitä mieltä olette? Liikunta- ja nuorisotoimella on selkeä ja ymmärrettävä yhteys terveyteen. Ruokapalveluilla, siivoustoimella, ympäristöpalveluilla, maaseutu- ja kyläpalveluilla, sosiaalitoimella, vanhustyöllä, sivistystoimella jne. löytyy myös yhteys.
Vaikka meidän on joskus vaikea mieltää todeksi, on kuitenkin totta, että terveyden edistäminen on edullisempaa kuin sairauden hoitaminen. Siksi on tärkeää, että myös valtuusto ylimpänä toimielimenä ymmärtää, että kuntalaisten terveys on kunnan tärkeintä pääomaa. Pääomastahan on luonnollisesti pidettävä hyvää huolta. Tukemalla terveyttä ja terveyden edellytyksiä kuntalaiset pysyvät terveinä, työ- ja toimintakykyisinä.

 

LASTEN KOTIHOIDON KUNTALISÄSTÄ

Arvoisa Puheenjohtaja!

Vielä haluan yhteen asiaan hiukan kommentoida. Nimittäin, kun kunnanhallitus edellyttää, että Kasvatus- ja koulutuslautakunta käsittelee selvityksen lasten kotihoidon tuen kuntalisän vaikutuksista ja tekee esityksen jakoperusteiden tarkistamisesta 1.8.2010 alkaen. On erittäin hyvä, että tällainen selvitys tehdään ja että se tehdään kattavasti, avoimesti ja rehellisesti. Laskelmissa on otettava huomioon vaikutukset niin meno kuin tulopuolellakin.
Tosin, jo nyt on selvästi nähtävissä, että ilman Lasten kotihoidon tuen nykyisen kaltaista Janakkala-lisää olisimme pulassa. Olisimme taas nopealla aikataululla joutuneet rakentamaan uuden päiväkodin. Vuosi sitten valtuusto oli viisas siunatessaan asian. Varhaiskasvatuksen suoritetilaustaulukosta voimme yksiselitteisesti lukea, että kotihoidossa oleva lapsi maksaa kunnalle vain noin neljäsosan (luulenpa, että todellisuudessa se on n. 1/3, kun kuntalisä otetaan mukaan) siitä, mitä kokopäivähoidossa oleva päiväkotilapsi. Jo yksinkertaisella laskuopilla ymmärrämme, että lasten kotihoidon tukeminen on taloudellista. Ennen kaikkea kyseessä on kuitenkin kuntalaisten aidon valinnan vapauden lisääminen. Kyseessä oleva arviointi on tehtävä siis faktoihin perustuen – näin myös toivon tapahtuvan.